Johannes G - 16. kesäkuuta 2016

Concrete5 vs. WordPress - osa I

Vaikka julkaisujärjestelmällä ei aina ensi alkuun tuntuisi olevan suurta merkitystä - kaikillahan niillä voi luoda uuden sivun tai artikkelin, lisätä kuvia ja linkkejä ja julkaista - on järjestelmissä kuitenkin merkityksellisiä eroja.

Aikadesignilla teemme verkkosivuja WordPress- ja Concrete5-julkaisujärjestelmillä, ja avaan näiden järjestelmien eroja kesän mittaan muutamalla postauksella lukijalle.

 

Lähtökohdat

WordPressin asema maailman johtavana julkaisujärjestelmänä on kiistaton ja ansaittu. WP:n kehittäjät ovat onnistuneet luomaan alustan, joka on riittävän helppo ollakseen aloittelijoille se houkuttelevin vaihtoehto, kuitenkin niin, että järjestelmä on yhä enemmän laajennettavissa ja räätälöitävissä myös edistyneempään käyttöön. Strategia on onnistunut: WP:llä on erittäin lukuisa ja aktiivinen kehittäjäyhteisö, ainutlaatuisen monipuolinen lisäosien ja valmisteemojen kirjasto ja lähteestä riippuen 38 - 74 % markkinaosuus* julkaisujärjestelmissä.

Concrete5 lähtökohta on erilainen. Silläkin on aktiivinen, mutta WP:hen verrattuna pieni kehittäjäyhteisö. Sillekin löytyy kohtuullisen mukavasti lisäosia ja valmisteemoja, vaikka valikoima kalpeneekin koko lailla WP:n vastaavan rinnalla. C5:n markkinaosuudesta on ristiriitaista tietoa, koska useimmat tietolähteet eivät sisällytä sitä TOP10 listoilleen. Saatavilla olevat tiedot viittaavat alle 1 % markkinaosuuteen, vaikka kyseessä on jo vuosia markkinoilla ollut tuote.

Tätä vaatimatonta taustaa vasten Concrete5:stä tekee mielenkiintoisen se, että se on käsittämättömän hyvä julkaisujärjestelmä. Toinen mielenkiintoinen seikka on, että C5 on kasvattanut viime vuosina markkinaosuuttaan nimenomaan WordPressin kustannuksella.

*) Suuri hajonta arviossa markkinaosuudesta johtuu siitä, ettei sivustojen käyttämistä julkaisujärjestelmistä pidetä virallista kirjaa, vaan kukin tietolähde suorittaa omaa tutkimustaan analysoimalla Internetistä löytyviä verkkosivustoja.

WordPressin etulyöntiasema valintatilanteissa

WordPress voi tällä hetkellä nauttia etulyöntiasemastaan. Se on tunnettu; kaikki jotka tietävät jotain julkaisujärjestelmistä yleisellä tasolla jotakin, tietävät WordPressin. Sitä on kiva käyttää, ehkä vähän jännittävääkin, kun lisäosia on niin paljon. Lähes poikkeuksetta jos asiakkaidemme tarjouspyynnöissä on mainittu tietty julkaisujärjestelmä, on kyseessä juuri WordPress. Lukuisilla ylläpitäjillä on aikaisempaa kokemusta WP:stä, eikä vaihtamista koeta aiheelliseksi. Tunnettuus ja markkinaosuus sataa tällä hetkellä WP:n laariin.

Kuten mainitsin, Concrete5:n ja WordPressin välillä on muuttoliikettä, joka tällä hetkellä koituu Concrete5:n hyväksi. Uskon tähän olevan syynä, että osa sivustoista ’kasvaa ulos WordPressistä’ ja kaipaa julkaisujärjestelmää, joka tarjoaa työkalut sisällön monipuolisempaan hallintaan esimerkiksi käyttöoikeuksien osalta. Tähän viittaa myös se, että C5:tä käyttävien sivujen kävijämäärät ovat keskiarvoltaan hitusen WordPressiä korkeammat ja on oletettavaa, että kyseisillä sivustoilla on siitä syystä myös enemmän vaatimuksia. WordPress-sivustojen keskimääräistä kävijämäärää alentaa toki lukuisat minisaitit ja aloittelevat sivustot, koska WP on juuri niiden keskuudessa erittäin suosittu. Vastapainoksi WP:llä tehdään nykyään yhä suurempia ja vaativampia toteutuksia.

Kliseinen mantra järjestelmää valittaessa on, että tärkeintä on ymmärtää asiakkaan tarve ja sivustoon liittyvät tulevaisuuden visiot. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että edellinen lause ei jää myyntipuheen tasolle, vaan että oikeasti ymmärtää järjestelmien todelliset erot ja myös paneutuu asiakkaan tarpeeseen sillä silmällä.

Mitä julkaisujärjestelmältä oletetaan?

Miltä tahansa julkaisujärjestelmäksi itseään kutsuvalta tekeleeltä sopii odottaa, että se mahdollistaa verkkosivuston sisällöllisen ylläpidon ilman koodaustaitoja.

Uusien sivujen luominen, tekstien lisääminen ja muokkaaminen, kuvien lisääminen ja erilaiset linkitykset onnistuvat sekä WordPressissä että Concrete5:ssä sen verran helposti, ettei niissä ole ratkaisevaa eroa kumpaankaan suuntaan. Kerran opittuaan näissä ei ole mitään ihmettelemistä kummassakaan järjestelmässä.

Otetaan vertailuksi kuvan lisääminen omalta tietokoneelta sivulle:

• Concrete5:ssä (v5.6) kyseinen toimenpide vaatii 13 klikkausta ja 2 sivulatausta
• WordPressissä selviää 8 klikkauksella, mutta sivulatauksia on vastaavasti 3 kpl.

Bonuspisteen Concrete5:lle tuo mahdollisuus korvata olemassa oleva kuva toisella kuvatiedostolla suoraan tiedostohallinnassa niin, että viittaukset kuvaan säilyvät ennallaan. WordPressissä kuvan korvaaminen toisella tarkoittaa sitä, että ylläpitäjän täytyy myös käydä lävitse kaikki paikat missä kuvaa käytetään, ja päivittää viittaus korvaavaan kuvaan. Pieni juttu, mutta siihen törmää lähes jokaisessa projektissa. On muistettava, että tämä on mahdollista myös WordPressissä, mutta siihen tarvitaan lisäosa, mihin palaan myöhemmässä postauksessa.

Sisällönhallinnan perusideologia ja sisällön rakenne

Otetaan seuraavana vertailuun Concrete5:n ja WordPressin sisällönhallinnan perusideologia ja sisällön rakenne. Onko niissä perustavanlaatuisia eroja?

Sivut ja sivukartat Concrete5:ssä

Concrete5 nojaa selkeää hierarkiaa noudattavaan sivukarttaan. Sisältö julkaistaan sivuina, jotka sijoitetaan kartassa joko juuritasolle tai jonkin sivun alasivuksi. Sivuston navigaatiot muodostetaan automaattisesti sivukartan perusteella. Ylläpitäjän on sivukartan avulla helppo muodostaa käsitys sivustokokonaisuudesta ja ymmärtää, miten ominaisuudet tai esimerkiksi käyttöoikeudet periytyvät pääsivulta alasivulle. Se sopii erittäin hyvin organisaatioille, joilla on useille eri kohderyhmille suunnattuja osioita, kuten yhdistykset ja niiden paikallisjaostojen omat sivut, tai yrityksien asiakkaille tarkoitetut extranet-ratkaisut.

Sivut, artikkelit ja sivukartta WordPressissä

WordPressissä julkaistava sisältö jakautuu kahteen pääluokkaan: artikkelit ja sivut. Artikkelit ovat aikaan sidottuja julkaisuja, esim. tiedotteita, jotka ovat ajankohtaisia tietyn ajan, jonka jälkeen ne voi esimerkiksi arkistoida. Artikkelit esitetään yleensä uutisvirtoina. Sivut taas ovat ajasta riippumattomia julkaisuja, kuten esimerkiksi yrityksen yhteystiedot, joiden on tarkoitus olla ja pysyä saatavilla mm. navigaation kautta.

Lähtökohtaisesti artikkelit ja sivut luodaan WordPressissä niitä sen suuremmin lajittelematta sivukartaksi. Sivukartan muodostaminen on toki mahdollista määrittämällä sivulle pääsivu ja järjestysnumero. Tämä vaatii kuitenkin ylimääräisen toimenpiteen ja jäänee useimmilta ylläpitäjiltä tekemättä. Oma havaintoni on, että tästä syystä WordPressissä on hitusen hankalampaa muodostaa kokonaiskäsitys sivuston sisällöstä ja hierarkiasta.

Voidaan kysyä, ovatko yksiselitteiset hierarkiat, kuten sivukartat enää ajankohtainen vaatimus. Yleinen trendi on, että järjestelmissä pyritään vähentämään yksipuolisia rakenteita ja lajittelun tarvetta painottamalla metatietoja ja tarjoamalla tehokkaita hakutyökaluja, näin myös WordPress. Sivukartta-ajattelun hylkääminen tekee useamman eri lajittelu- ja järjestelyperusteen käyttämisen helpommaksi. WordPress tuo näppärät avainsanoihin ja osastoihin perustuvat ryhmittelyt Matti Meikäläisellekin helposti saataville.

Navigointivalikot Concrete5:ssä ja WordPressissä

Kumpikin järjestelmä mahdollistaa monta erillistä navigaatiota, mutta siinä missä Concrete5 rakentelee navigaatiot sivukartan tietojen perusteella, WordPress tarjoaa muutamaa klikkausta työläämmän, mutta vastaavasti merkittävästi monipuolisemman tavan luoda erilaisia valikkoja. WP:ssä ylläpitäjä voi raahaa & pudota menetelmällä nakella valikkoon sujuvasti sivuja, artikkeleita, eri osastoja ja vaikkapa avainsanoja, mikä tekee minkä tahansa sisällön esille nostamisen erittäin helpoksi.

Concrete5:ssä on myös mahdollista lisätä mitä tahansa linkkejä valikkoon lisäämällä niitä sivukarttaan, mutta URL-osoitteiden ylläpito tapahtuu siinä tapauksessa manuaalisesti, kun taas WP:ssä valikkolinkki on sidottu tiettyyn objektiin ja päivittyy objektin mukana. Laajamittainen manuaalisten linkkien ylläpito sivukartan kautta ei ole myöskään optimaalinen ratkaisu. Tässä Concrete5 (v5.6) on selkeästi WordPressiä jäljessä. (en ole huomannut v5.7:ssa merkittävää parannusta asiassa)

Yhteenveto

Koska kyseessä ei ole niinkään tekninen vertailu, vaan arvio järjestelmien kyvystä täyttää erilaisia tarpeita, on pisteyttäminen tarkoituksella jätetty pois. Tarpeet ovat mitä moninaisempia, ja useimmilla osa-alueilla olisi kohtuutonta tuomita toinen järjestelmä toista huonommaksi. Tärkeää on ymmärtää, mitä tarvitaan, ja mikä tarpeeseen soveltuu parhaiten nyt ja jatkossa.

Jatkossa tässä juttusarjassa perehdytään mm. järjestelmien käyttöoikeuskäytäntöihin, tietoturvaan ja ylläpidettävyyteen, kehitys- ja lisäosa-strategioihin, sekä joiltain osin myös tekniseen puoleen. Olisi mielenkiintoista kuulla, jos Sinulla on mielessä jokin osa-alue, jota olisi hyvä vertailla.

---